Useimmille Italia viinimaana yhdistyy punaviineihin – tai sitten proseccoon, jonka suosio ei ole laantumassa. Maan pohjoisosissa tuotetaan kuitenkin upeita, raikkaita ja puhdaspiirteisiä valkoviinejä. Tällä saralla viime vuosikymmenien ajalla maineikkain alue on ollut koillis-Italian Friuli, jossa tuotetaan pääasiassa valkoviinejä. Samantyyppisellä profiililla nousussa ovat myös naapurialueet Alto Adige ja Trentino.
Friuli kattaa Italian koillisosat, Venetsiasta itään aina Slovenian rajalle. Viinialue jatkuu itse asiassa valtion rajan toiselle puolelle ja muutamilla viljelijöillä on tarhoja molemmin puolin rajaa. Pohjoisessa vastaan tulevat Dolomiitit, etelässä Adrianmeri ja ihana, historiallinen Triesten kaupunki. Friuli sijaitsee latinalaisen, slaavilaisen, germaanisen ja kreikkalaisen kulttuuripiirin risteyskohdassa ja se on ollut historian saatossa monen eri vallan alla. Aiemmin merellisen silkkitien päätepisteenä tunnettu Trieste oli osa Itävalta-Unkaria vuoteen 1918 asti, mikä selittää kaupungin muusta Italiasta poikkeavan rakennustyylin.
Friuli jakautuu yhdeksään viinialueeseen, joista tärkeimmät ovat kukkulainen Colli Orientali, itäpuolen tasainen Collio sekä suurin ja kaupallisin Grave. Suurin osa Friulin viineistä on valkoisia ja tyypillisesti yhden lajikkeen viinejä. Viljellyimpien rypälelajikkeiden joukosta löytyy sekä kansainvälisesti tunnettuja, kuten Pinot Grigio, Pinot Bianco, Sauvignon Blanc ja Chardonnay että alueen omia, tärkeimpinä Friulano ja Ribolla Gialla sekä Picolit, josta tehdään makeaa viiniä kuivatuista rypäleistä. Collion alueella vastaan tulee myös itäisemmälle Euroopalle tyypillisiä Malvasiaa, Welschrieslingiä sekä Tramineria. Kuohuviiniä tehdään tyypillisimmin Ribolla Giallasta.
Friulissa tehdään myös punaviinejä, joista tyylikkäimmät tulevat Colli Orientalin rinteiltä. Kansainvälisistä lajikkeista yleisimmät ovat Merlot ja Cabernet Franc, alueen omista taas Refosco ja Schiopettino. Slovenian vastaisella rajalla puolestaan on perinne valmistaa intensiivisiä oransseja viinejä amforassa.
Friuli on myös matkakohteena tutustumisen arvoinen. Löytyy vuoristoa, merenrantaa ja antiikin raunioita – ja huomattavasti vähemmän turisteja kuin Toskanassa tai Piemontessa. Matkustin Friulissa pari vuotta sitten ja mieli palaa sinne uudelleenkin, sitten joskus kun matkustaminen on taas turvallista. Mieleen ovat jääneet varsinkin Aquileian roomalaisaikainen kaupunki ja Spilimbergon mosaiikkikoulu, jossa opiskelijat ympäri maailmaa opiskelevat mosaiikintekijöiksi. Kulinaristi ei voi ohittaa vierailua prosciuttotehtaalla San Danielessa. Buttrion kesäkuinen viinifestivaali olisi kiva kokea, se on kuulemma lajissaan maan vanhin. Tai sitten isompi Friuli DOC -tapahtuma syyskuussa Udinessa.
Myös viinitilojen suhteen valinnanvaraa löytyy. Useimmat tilat ovat perheomisteisia. Aivan Slovenian rajalla sijaitseva Gravner on ehdoton vierailukohde, jos pitää oransseista viineistä, jotka ovat kypsyneet pitkässä kuorikontaktissa amforassa. Juuri Gravner on ollut alueen pioneeri, joka on alkanut valmistaa Ribolla Giallaa kuorikontaktilla. Laatu maksaa, Gravnerin viinien hinnat alkavat viidestäkympistä. Vierailu pitää varata etukäteen ja se on maksullinen. Toinen tärppi on Gori, moderni ja todella tyylikäs viinitila ylhäällä kukkuloilla. Gorin viinit ovat laadukkaita ja edullisia, ja heidän mukaansa toimitus Suomeen onnistuu. Myös tänne vierailu pitää varata etukäteen. Perillä luvassa on viinien lisäksi paikallisia herkkuja.
