Viinitorstai: Saksan viinialueet pähkinänkuoressa

Kuva: Saksan viinitiedotus

Kuukausi saksalaisia viinejä alkaa olla loppusuoralla, joten minulle tuli kiire tarkastella, mitä vielä pitäisi maistella. Siksi laadin lyhykäisen muistilistan Saksan kolmestatoista viinialueesta. Maistelulistaltani puuttuvat vielä pienimmät viinialueet, joiden antimia ei ole erityisen helppoa löytää muuta kuin paikan päältä. Ei siis edes muualta Saksasta. Mutta katsotaan, mitä vielä ehdin kymmenessä päivässä.

Ahr

Pikkuruinen viinialue Bonnin lähellä Moselista pohjoiseen. Ahr on toinen kahdesta alueesta Saksassa, jossa punaisia rypäleitä viljellään valkoisia enemmän. Ahrin Spätburgunderit ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana alkaneet saavuttaa maailmanmainetta. Tunnettuja viinitiloja ovat muun muassa Meyer-Näkel, Jean Stodden ja Nelles.

Baden

Eteläisin ja myös ilmastoltaan lämpimin Saksan viinialueista. Pitkulainen alue alkaa Mannheimin ja Heidelbergin liepeiltä ja jatkuu 400 kilometriä Ranskan rajaa myötäillen aina Sveitsin rajalle asti. Lännessä vuorten takana samansuuntaisesti kulkee Alsace. Baden on määrällisesti kolmanneksi suurin viinintuottaja. Valkoisista lajikkeista eniten viljellään Müller-Thurgauta, Grauburgunderia ja Weißburgunderia. Vasta niiden jälkeen tulee Riesling sekä alueen erikoisuus Gutedel, joka Sveitsissä tunnetaan nimellä Chasselas. Ilmastonsa puolesta Baden on sovelias punaviineille ja jopa kolmasosa viljelyalasta onkin Spätburgunderia. Badenin viineissä on korkeampi alkoholiprosentti ja ne ovat usein tyyliltään tuhdimpia, joskus myös tammitetumpia kuin muualla Saksassa. Tyylikkäimmät badenilaiset tulevat Ortenausta ja Kaiserstuhlista.

Franken

Frankfurtista itään kohti Würzburgia Reinin myötä kiemurteleva Franken on erityisesti valkoviinialue, jonka päälajikkeet ovat Müller-Thurgau, Silvaner ja Bacchus. Hassunmallisiin littanoihin ja leveisiin Bocksbeutel-pulloihin pakatut Frankenin viinit eivät ole mikään vientihitti, mutta parhaiden Silvanereiden intensiteettiin ei kyetä missään muualla. Nimekkäimpiä tuottajia ovat muun muassa Bürgerspital, Juliusspital ja Wirsching.

Hessische Bergstraße

Kartalta katsottuna Hessische Bergstraße on peukalonmuotoinen uloke Badenin pohjoispuolella. Tällä kaikkein pienimmällä viinialueella viljellään eniten Rieslingiä, joka kulutetaan paikallisesti. Yhdelläkään tuottajalla ei ole VDP-sertifikaattia ja suurelle osalle kuluttajista Hessische Bergstraße on nevöhööd.

Mittelrhein

Kapea kaistale Reinin varrella Rheingaun ja Nahen välistä Moselin ohi kohti Ahria. Jyrkillä rinteillä sijaitsevat viinitarhat ovat vaikeahoitoisia ja viinitarhat vähenevät koko ajan. Kaksi kolmaosaa viljelyspinta-alasta on Rieslingiä, pieniä määriä myös Spätburgunderia. Jää maineeltaan auttamatta naapurialueidensa varjoon, vaikka alueelta muutama erinomainen tuottaja löytyykin (esimerkiksi Jost). Mittelrheinin viinejä ei juuri ole saatavilla alueen ulkopuolella.

Mosel

Jos jossakin esiintyy valokuva saksalaiselta viinialueelta, on se mitä suurimmalla todennäköisyydellä Moselista. Tiukasti mutkittelevan Mosel-joen molemmin puolin jyrkästi nousevat kukkulat viinirinteineen tarjoavat huikeita maisemia. Monien mielessä Riesling assosioituu Moseliin ja Mosel Rieslingiin, vaikka nykyään muitakin lajikkeita löytyy enenevissä määrin (jopa punaisia). Moselin Rieslingit ovat kehittyneet kuivempaan suuntaan, mutta yhä valtaosa niistä sijoittuu akselille puolikuiva-makea ja alkoholiprosentti on poikkeuksellisen alhainen. Mosel jakaa mielipiteitä; toiset rakastavat sen runsaan hedelmäistä tyyliä, toiset suosivat Rheingaulle tyypillisempiä narskahtavan hapokkaita ja rutikuivia Rieslingejä. Mosel on niin täynnä huipputuottajia, että niistä on vaikea nimetä vain muutamaa. Viime aikoina olen törmännyt toistuvasti Egon Müllerin nimeen ja se taitaa olla seuraavaksi kokeilulistallani.

Nahe

Samannimisen joen varrelle sijoittuva alue Rheinhessenin ja Moselin välissä on tunnetuin Rieslingistä, vaikka alueella vilejlläänkin monipuolisesti myös muita lajikkeita. Tyylillisesti Nahen Rieslingejä pidetään välimuotona Rheingaun ja Moselin vastaavista. Parhaiden tuottajien joukkoon lukeutuu muun muassa Prinz Salm ja Dönnhoff.

Pfalz

Viljelyalaltaan toiseksi suurin viinialue on käytännössä Alsacen pohjoinen jatke Saksan puolella. Vuoret suojaavat aluetta kylmiltä tuulilta ja sateilta, mistä johtuen Pfalzissa kärsitään ajoittain kuivuudesta. Valkoisista rypäleistä viljellyin on Riesling ja punaisista Dornfelder, mutta lajikkeiden kirjo on laaja ja kansainvälistyvä. Yhä useammin vastaan tulee pfalzilaista Chardonnayta ja Sauvignon Blancia. Punaviinejä alueen tuotannosta on 40% ja erityisesti Spätburgunderit ovat täälläkin maineeltaan nousussa. Tunnettuja tuottajia ovat esimerkiksi Reichsrat von Buhl, Knipser, Müller-Catoir ja Dr. Bürklin-Wolf.

Rheingau

Frankfurtista länteen Reinin pohjoispuolen rinteille sijoittuva alue, joka on Moselin tavoin erityisen tunnettu laadukkaista Rieslingeistä. Riesling varastaakin viljelypinta-alasta melkein 80 prosenttia. Loput on pääosin Spätburgunderia, joista parhaat tulevat Assmannshausin kylästä. Nimekkäiden tuottajien joukkoon kuuluu mm. Schloss Johannisberg, Robert Weil, Schloss Vollrads ja Kloster Eberbach.

Rheinhessen

Frankfurtista länteen Reinin etelä- ja länsipuolelle pääosin tasamaalle levittäytyvä Rhenhessen on Saksan viiniaitta kokonsa ja määriensä puolesta. Rypälelajikkeita viljellään laidasta laitaan, punaisia noin kolmannes. Yleisimmät lajikkeet ovat Riesling ja Donrfelder, mutta jos laatua katsotaan niin erityisesti täällä tuntuu toimivan Weißburgunder ja Spätburgunder. Rheinhessen kärsii vanhasta maineestaan makeahkojen bulkkivalkkareiden tuottajana, mutta laatuviinituotanto kasvaa vauhdilla. Kuumia nimiä ovat esimerkiksi Keller, Stefan Winter ja Philipp Wittmann. Lisää tietoa Rheinhessenistä kaipaavan kannattaa tutustua Viinihullun päiväkirjan tietopakettiin.

Saale-Unstrut

Toinen entisen itä-Saksan puolella sijaitsevista viinialueista ja koko maan pohjoisin laatuviinejä tuottava viinialue. Pääosin valkoisia lajikkeita, eniten Müller-Thurgauta. Erikoisuutena Elbling.

Sachsen

Se toinen niistä itäisen Saksan viinialueista Dresdenin ympäristössä. Kukaan läntisessä Saksassa ei tosin tunne lainkaan Sachsenin tai Saalen viinejä lukuunottamatta Rottkäppchenin halpisskumppaa tai paria marketin bulkkivalkkaria.

Württemberg

Stuttgartin ympäristöön levittäytyvä Badenin naapuriviinialue on Ahrin ohella se toinen, jossa punaviinejä tuotetaan valkkareita enemmän. Württembergin viljellyin lajike on Trollinger, josta valmistetaan makeita, kevyitä punkkuja paikalliseen makuun. Muita punaisia lajikkeita ovat esimerkiksi Lemberger (Blaufränkisch Itävallassa) ja Schwarzriesling (Pinot Meunier). Valkoisista lajkkeista yleisin on Riesling. Württembergiläiset tuntuvat olevan erityisen innokkaita kehittelemään uusia lajikkeita ja uuden polven viinintekijöistä löytyy myös niitä, jotka haluavat panostaa laatuun sen sijaan että vastaisivat paikallisiin makutottumuksiin. Württembergin viininvalmistuksenvolyymit ovat melkoiset, mutta toistaiseksi vientiin päätyy vain pari hassua prosenttia.