Aromisetti: hitti vai huti?

Mieheni mielestä minulle on vaikea ostaa lahjoja. Jonain syntymäpäivänäni hän on ratkaissut asian niin, että ei ole ostanut mitään (vinkki: ei ole hyvä ratkaisu). Viime aikoina hän on hankkinut viiniaiheisia lahjoja, ja nehän ilahduttavat aina. Silti viimeisin syntymäpäivälahjani tuli aivan puun takaa: sain Le Nez du Vin -merkkisen viiniaromisetin, jossa on 54 erilaista tuoksua. Olin joskus silmäillyt moisia settejä, pienempiä tosin, ja pohtinut olisiko niistä iloa. Mutta tuskin olisin itse raaskinut satsata sellaiseen, sillä ne ovat tosi hintavia.

Settiin kuuluu siis 54 pikkupulloa, jossa ovat tyypillisimmät puna- ja valkoviinien aromit. Niistä löytyy niin hedelmiä, marjoja, kukkia, kasveja, mausteita ja eläimellisiä sekä paahteisia tuoksuja. Jokaiselle tuoksulle on oma kortti, jossa on selostettu, missä viinityyleissä tämä aromi tyypillisimmin esiintyy. Lisäksi mukana on kirja, jossa on selostettu kattavammin viinien aromeja ja ohjeistetaan haistamisharjoituksissa.

punaisille Chateauneuf-du-Pape -viineille tunnusomaisia aromeja

Ensimmäisenä iltana oli ihan pakko tuoksutella läpi kaikki sokkona, vaikkei se kovin järkevä lähestymistapa olekaan. Nenä turtuu nopeasti. Oli opettavaista huomata, miten vaikeaa tuoksuassosiaatio olikaan. Monesti itse tuoksu oli tosi tuttu, mutta oli siltikin hirmu hankalaa yhdistää sitä päässään oikeaan elementtiin. Muutamat, lähinnä eksoottiset hedelmät, eivät olleet minulle ennestään tuttuja. Esimerkiksi en tiennyt, miltä litsi tuoksuu, vaikka siitä aina puhutaankin Gewürztraminerin hallitsevana aromina. Kun haistoin litsin aromia, tunnistin heti kyseisen rypäleen. Eräs tuoksu ei soittanut minulla mitään kelloja, kun taas Romaniasta kotoisin oleva mieheni innostui muistelemaan mummolaansa, jonka ikkunalaudalla näitä hedelmiä aina oli. Hän puolestaan ei tunnistanut minulle tuttuakin tutumpia puna- ja mustaherukkaa.

Tuoksusetti voi olla ihan hyvä apuväline, jos tosissaan haluaa tulla paremmaksi maistajaksi. Tuoksujen erottamista pitää harjoitella säännöllisesti, jotta tuoksuassosiaatio kehittyisi. Parasta toki on, jos tekee sitä oikeilla tuotteilla: nuuhkii aina kaikkea käsiinsä osuvaa ruokakaupassa, luonnossa tai ylipäänsä ympäristössä. Sillä vaikkapa tuoksusetin mansikka-aromi on varsin keinotekoisen oloinen. Toiset niistä ovat onnistuneempia kuin toiset. Tuoksusetistä on kenties viihdykettä myös viininmaisteluiltamissa ja hyödynnän sitä varmasti siinä vaiheessa kun suoritan edistyneemmän tason viiniopintoja. Mutta muutoin se menee enemmän lelun puolelle. Kalliin lelun.