Kuulumisia

viinikupla
June 13, 2017

Viime viikot ovat olleet sen verran hektisiä, että blogin päivittäminen on jäänyt muun elämän jalkoihin. Kuluneeseen kuukauteen on mahtunut kolme melkein viikon mittaista matkaa. Olen siis todellakin ollut lähes koko ajan tien päällä. Reissuista mieleenpainuvin oli ehdottomasti viime viikko Suomessa, jossa kolme päivää vierähti hattujuhlissa eli tiedekuntani tohtoripromootiossa. Promootio on keskiajalta juontava akateeminen juhla, jossa uudet tohtorit saavat tohtorinhatun. Omasta väitöksestäni on jo vierähtänyt muutama vuosi, mutta vasta nyt järjestettiin seuraava promootio, joten minunkin oli aika hankkia elämäni kallein ja oudoin asuste. Päivällä pidettyä pitkää ja perinteikästä seremoniaa seurasi illallisgaala Kalastajatorpalla (ja lopulta tunti taksijonossa aamuöisellä rautatientorilla). Seuraavana päivänä teimme vielä päiväretken ja tuolloin asusteena oli ylioppilaslakki. Juhlinko promootiota hienolla samppanjalla? En, vaan retken päätteeksi päädyimme Espan puistoon laatikkoviinin kanssa. Aina ei pidä olla liikaa pikkusormi pystyssä viinienkään suhteen.

Helsingin-viikkoon mahtui myös piipahdus BasBas & Staff -viinibaarissa. Olen hinkunut BasBasiin jo ainakin vuoden, mutta yhdelläkään Suomen-reissullani en ole ehtinyt sinne. Mutta nyt! Ravintolan puolelle ei koskaan mahdu ilman varausta, mutta baarin puolelle pääsee saapumisjärjestyksessä. Meillä oli tuuria, tullessamme oli jopa pari pöytää vapaana. Tuntia myöhemmin paikka oli jo aivan täysi viimeisintä baarijakkaraa myöten. Pidin kovasti sekä BasBas & Staffin tunnelmasta, viineistä (frankenilainen valkoinen alkuviini Fledermaus ja iki-ihana Candialle) että tapaksista. Annokset tosin olivat sen verran pieniä, että niillä ei nälkä lähde ellei kaiva kuvettaan kunnolla, mutta harvasta paikasta saa näin laadukasta pikkupurtavaa viinin kylkeen. Lämmin suositus siis tälle baarille! Ensi kerralla yritän varata pöydän ravintolan puolelta.

BasBas viinibaari

Helsinkiä ennen vietin muutaman päivän Berliinissä ja ehdin eräänä helteisenä iltapäivänä testailemaan pari paikallista viinibaaria ystävän kanssa, joka oli myös käymässä Berliinissä. Olin listannut useammankin kiinnostavan paikan, mutta annoin ystäväni valita ensin kaupunginosan ja hän päätyi Kreuzbergiin. Ensimmäinen kohteemme oli Hammers Weinkostbar (Körtestraße 20), pieni viinikauppa aurinkoisella terassilla lähellä Südstern-metroasemaa. Nettisivujen perusteella paikassa järjestetään säännöllisesti kiinnostavia tastingeja, täytynee katsoa sopiiko joku niistä kalenteriin. Mainion Reichsrat von Buhlin Riesling-skumpan ja Verdicchio dei Castelli di Jesin jälkeen kävelimme seuraavaan paikkaan. Not only riesling () oli minulle jo ennestään tuttu. Siellä olin löytänyt pitkään etsimäni täydellisen Spätburgunderin viime kesänä. Nyt testasin laseittain tarjolla olevaa rosékuohuviiniä Nahesta (tilan nimi: Klostermühle Odernheim, viinin nimi: Montfort Monopol Held Pinot Noir rosé 2012) ja se vei jalat alta. Taas päädyin ostamaan mukaani pullon, vaikka tarkoitus oli vain nauttia lasillinen. Tässä viinibaarissa ei ole vielä tullut vastaan muuta kuin huippuviinejä. Älä jätä välistä, jos käyt Berliinissä!

Myös Hampurissa on tullut viiniteltyä. Olen toinen järjestäjä Hamburg Wine Tasting Club -ryhmässä, joka kokoaa kaupungissa asuvia ulkomaalaisia viinin äärelle englannin kielellä. Periaatteemme on se, että käymme joka kerta tutustumassa uuteen viinikauppaan ja maistelemme siellä myynnissä olevia viinejä. Tällä tavalla autamme viininystäviä ja paikallisia pienyrittäjiä löytämään toisensa. Edellisellä kerralla vierailimme portugalilaisessa viinikaupassa, tällä kertaa maistelimme eurooppalaisia viinejä Guter Wein -putiikissa, joka oli minulle ennestään tuntematon. Illan aikana kokeilimme viittä valkoviiniä ja viittä punaviiniä, jotka paikan omistaja oli itse valinnut ja joita innostuneena esitteli. Olin todella vaikuttunut paikan viinien tasosta, taisin löytää uuden suosikkikaupan Hampurista. Seuraavalla kerralla luvassa on Frankenin viineihin erikoistunut kauppa. Konseptin takana on yksityinen viinialan yrittäjä, joka pyörittää vastaavanlaisia tapahtumia kaikissa Saksan suurissa kaupungeissa.

Nyt ehdin hengähtää kotona pari viikkoa, kunnes koittaa loma ja auton nokka suuntaa kohti Pfalzia ja Rheinhesseniä. Millaisia kesälomasuunnitelmia sinulla on?

Hampurin trendikkäin viinibaari

viinikupla
June 27, 2016

2016-05-04 11.49.41-1

Hampurissa on pari perinteikästä viinibaaria, jotka ovat toimineet satakunta vuotta ja joilla on vanhan kirkkoraamatun paksuinen viinilista. Niihin kannattaa ehdottomasti suunnata, jos haluaa maistella eurooppalaisten klassikkoviinien vanhempia vuosikertoja. Ja jos on rahaa sijoittaa niihin. Niiden rinnalle on muutama vuosi sitten tullut viinibaari, jolla on tyystin toisenlainen lähestymistapa. Arvokkuus ja perinteikkyys korvautuu rentoudella ja kokeilunhalulla kotikaupunginosassani Eimsbüttelissä sijaitsevassa Vineyardissa (Osterstraße 92), joka on sekä baari että viinimyymälä. Viiniä saa ostaa aamukymmenestä alkaen, mutta baaripuoli avautuu vasta viideltä iltapäivällä. Iltamyöhällä sieltä voi vielä koukata ostamassa viiniä mukaan, niin kuin teimme kerran, kun emme mahtuneet istumaan. Nappasimme mukaan puolikkaan pullon valmiiksi viilennettyä samppanjaa ja nautimme sen kotisohvalla ravintolaillallisen päätteeksi. Viinit voi tilata myös lähialueelle kotiinkuljetettuna sympaattisesti ja ympäristöystävällisesti pyörällä.

Valikoimassa on viinejä ympäri maailmaa, joskin pääpaino on saksalaisissa viineissä ja etenkin nuoremmissa viinintekijöissä. Viinit on valittu huolella ja olen löytänyt täältä monia helmiä. Siksi uskallan kokeilla aika huolettomasti mitä vain. Ainoastaan Trollinger ei uponnut, mutta tiesinkin ottavani sen kanssa riskin. Moitittavaa on lähinnä siinä, että joissakin viineissä on turhan korkeat katteet.

2016-06-20 15.08.20

Industrial-henkeen sisustettu paikka on yhtä avointa tilaa ja sen takaosa on itse asiassa avoin varasto, täynnä viinilaatikoita. Kesäaikaan tilaa on myös ulkoterassilla. Oman kokemukseni perusteella paikka on täynnä joka ilta, yhtä lailla keskellä viikkoa kuin viikonloppunakin. Suosion ja avoimen tilan miinuspuolena on hälyisyys, joka ei suosi keskustelua. Tämä ei ole myöskään mikään maailman paras ruokapaikka, mutta salaatti sentään on maukkaampaa kuin useimmissa saksalaisissa ravintoloissa. Viinejä on tarjolla laseittain mukavasti samppanjasta lähtien (De Saint Gall) ja niitä voi tilata myös puolikkaan annoksen saksalaisille tyypillisen kahden desin sijaan. Jos haluaa kokonaisen pullon, voi valita minkä tahansa viinin talon myyntivalikoimasta ulosmyyntihintaan, vain pienellä korkkausmaksulla lisättynä. Luulenpa, että tulen vielä jonain päivänä tänne jakamaan ystävän kanssa pullollisen Krugia.

Ehkä parasta kuitenkin on se, että Vineyardissa järjestetään säännöllisesti erilaisia tapahtumia. Olen osallistunut siellä tastingiin “Maailman suuret punaviinit” ja hiljattain ranskalaisiin viinibileisiin. Jälkimmäisessä paikalle oli tuotu Ranskasta kolmen eri tuottajan edustajia esittelemään viinejään. Kultakin oli tarjolla ainakin kolmea eri viiniä ja lisäksi tarjoilija kiersi koko ajan pöydissä tuomassa pikkupurtavia, joita keittiössä tehtailtiin. Pienemmät tastingit järjestetään muusta ravintolasta erillisessä huoneessa, mutta näiden bileiden idea oli saada tupa täyteen ja tunnelma korkealle. Tulen varmasti toistekin.

Viiniloma Veronassa

viinikupla
June 11, 2016

Verona tuoksuu lehmuksenkukille. Tähän aikaan vuodesta huumaava tuoksu leijuu koko kaupungin yllä. Todennäköisesti tulen tästä eteenpäin yhdistämään lehmuksenkukkien tuoksun tuohon helteiseen kaupunkiin. Verona on romantikkojen toivekohde, jonka vetonaula on Julian parveke, Romeon ja Julian traagisen rakkaustarinan alkunäyttämö. Mutta Verona on myös Veneton viinialueen keskipiste. Valpolicella ja Valpolicella Classico levittäytyvät heti kaupungin molemmin puolin. Valpolicella Classicon sydämeen hurauttaa vartissa. Myös valkoviinialueet Soave, Custoza ja Lugana sekä Garda-järvi sijaitsevat Veronan lähistöllä.

Junamatka Milanosta Veronaan kesti 80 minuuttia. Venetsiasta pääsee nopeammin, mutta valitsin Milanon parempien lentoyhteyksien vuoksi. Verona ei ole aivan pikkukaupunki, asukkaita on 230 000, mutta kompaktissa kaupungissa pystyy helposti liikkumaan kävellen. Airbnb-asunnollamme oli ihanteellinen sijainti aivan Castelvecchion sillan vieressä. Kahden päivän minilomamme tavoitteena oli syödä ja juoda hyvin sekä vierailla viinitiloilla. Matkustin käsimatkatavaroilla, joten en voinut ostaa viinejä, mutta silmäilin silti kiinnostuneena viinikauppojen tarjontaa. Olin etukäteen kirjoittanut ylös muutamien viinibaarien osoitteet ja pari ravintolavaraustakin oli odottamassa. Suosituimpiin paikkoihin on järkevää tehdä varaus etukäteen keskellä viikkoakin. Esittelen tässä vain ne paikat, jotka tekivät suurimman vaikutuksen.

2016-06-08 12.24.11

Lounaspaikkamme Osteria Casa Vino (Vicolo Morette 8a) oli loistava aloitus lomalle. Söimme päivän listalta täytettyjä kesäkurpitsankukkia (fiori di zucchine) ja ystäväni sieni-tryffelipastaa, minä valitsin tortellinit voi-salviakastikkeessa. Laseittain tarjoiltavien viinien lista oli lyhyt mutta laadukas.

2016-06-09 19.49.50

Antica Trattoria al Bersagliereen (Via dietro Pallone 1) päädyimme Michelin-oppaan suosituksen perusteella. Parasta täällä oli edullinen hintataso ja laaja viinilista. Emme kyenneet päivän viinimaisteluiden jälkeen enää tilaamaan kokonaista pullollista viiniä. Onneksi puolikkaita Amarone-pullojakin oli tarjolla useampia. Pidimme alkupalalautasesta, mutta amaronerisotto oli pettymys. Ravintolassa ei pitäisi koskaan tulla sellainen olo, että itse pystyisi heittämällä kokkaamaan parempaa. Tilaa siis risoton sijaan jotain muuta, vaikkapa hevosenlihapihviä, joka on paikallista erikoisuutta. Tähän ravintolaan kannattaa joka tapauksessa tulla pelkästään viinilistan vuoksi.

2016-06-09 21.32.13

Antica Bottega del Vino (Via Scudo di Francia 3) on kaupungin perinteikkäin ja nimekkäin viinibaari. Harmiksemme se oli kiinni kaksipäiväisestä reissustamme ensimmäiset puolitoista päivää, emmekä onnistuneet saamaan varausta toiseksi illaksi. Se ei silti estänyt meitä saapumasta paikalle illallisen jälkeen tunnelmaa haistelemaan. Pieni ravintola oli tupaten täynnä paikallisia. Parkkeerasimme laseinemme matalille jakkaroille baaritiskin ääreen. Olisin voinut istua täällä koko illan pelkästään ihmisiä katsellen ja viinilistaa läpi juoden. Laseittain tarjoiltavien viinien laatu oli viedä jalat alta. Emme kertakaikkiaan kyenneet enää kumoamaan yhtään Amaronea, mutta lasillinen viisitoistavuotiasta Brunello di Montalcinoa upposi hyvin. Tänne palaan vielä.

Viinikauppojen hintataso yllätti negatiivisesti. Kolme puodin otannan perusteella jopa paikalliset viinit saattoivat olla kalliimpia kuin Alkossa, tuontitavarasta nyt puhumattakaan. Jos haluat ostaa viiniä mukaasi, niin tee se joko suoraan viinitiloilta, tax freestä tai ainakin googlaa huolella löytääksesi ne sivukatujen kätketyt helmet, joissa on kohtuullinen hintataso.

Kahden päivän aikana ehdin maistaa Luganaa, Soavea, Verdicchiota, Franciacortaa, Amaronea, Brunelloa sekä kahden viinitilan koko tuotannon. Sanoisin siis, että reissulle asetetut tavoitteet täyttyivät. Amarone-kierros ansaitsee oman postauksensa, kirjoitan siitä seuraavalla kerralla.

Searcys Champagne Bar Lontoossa

2016-04-06 15.46.38-1

Aivan liian usein samppanjabaarit on pystytetty tavarataloihin. Loogista sinällään, ovathan ihmiset kalliissa ostosympäristössä jo valmiiksi kulutusmoodissa ja halukkaita satsaamaan samppanjaan. Mutta miljöö on harvoin erityisen viehättävä ja samppanjalistalla yleensä vain pari tunnettua merkkiä. Kotikaupungissani Hampurissa esimerkiksi on kolme samppanjabaaria ja ne kaikki sijaitsevat kahdessa suurimmassa tavaratalossa. Yhdessä on tarjolla Moët & Chandonia, toisessa Veuve Clicquota ja kolmannessa Ruinartia. Siinä Möet-paikassa vierailen useimmin, sillä vieressä on hyvä lounaspaikka, jonka kyytipojaksi käyn nappaamassa vuosikertaroséta. Aika ajoin tarjolla on laseittain jopa Dom Perignonia.

Mutta nyt oli siis tarkoitus kehua lontoolaista samppanjabaaria, jossa on kohdallaan sekä valikoima että etenkin miljöö. Searcys Champagne Bar sijaitsee St. Pancras -juna-aseman suojissa. Samppanjan voi nauttia joko belle epoque-tyylisessä brasseriassa tai “ulkona”, siis katetun juna-aseman kauniin kupolin alla aivan lähtevien junien vieressä. Terassin sisustus on urbaani, nahkaistuimissa on talvella lämmitys ja pöydissä on “press for Champagne” -napit. Samppanjalista on pitkä, joskin edustettuina ovat tässäkin paikassa pääasiassa suuret samppanjatalot ja laseittain tarjoiltavien juomien lista on paljon suppeampi (noin kymmenkunta). Testasin Perrier Jouët -settiä, jossa oli maisteltavana puolikkaina annoksina vuosikerraton Grand Brut, Blason Rosé sekä talon tähtisamppanja, Belle Epoque vuosikertaa 2007.

Oheen tilasin pientä syötävää. Hintataso tässä paikassa on korkeahko ja palvelu todella hidasta. En siis jaa baarille täysiä pisteitä, mutta propsit kuitenkin maistelusetistä ja matkaan lähden -romantiikkaa henkivästä sijainnista. Searcys on ketju, joka muualla Lontoossa sijaitsee – yllätys yllätys – kauppakeskuksissa. Paras tunnelma on kuitenkin täällä junien keskellä.

Lissabonin viinibaareja

viinikupla
April 19, 2016

tervetuloa lissaboniin

Lissabon on tullut minulle tutuksi sen jälkeen, kun hyvä ystäväni muutti sinne muutama vuosi sitten. Kun kaupungissa on käynyt riittävän monta kertaa ja tutustunut tärkeimpiin nähtävyyksiin, voi rauhassa keskittyä olennaiseen – viiniin. Ensimmäisellä reissulla pistäydyimme Portossa ja edellisellä kerralla viikonlopun verran Alentejon alueella (Alentejon viineille omistan vielä oman postauksen), mutta nyt halusin tutustua vähän monipuolisemmin portugalilaisiin viineihin. Parhaiten se onnistuu asiaan omistautuneessa viinibaarissa ja sellaisista ei Lissabonissa ole pulaa. Kaupungilla liikkuessani käytin usein Yelp-palvelua ja se listasi haulla “wine bar” kymmenittäin paikkoja, jotka sijaitsivat parin kilometrin säteellä. Vaikka asun itse viinimaassa, niin vastaavaa tarjontaa ei kotikaupungissani todellakaan ole.

Viniportugal on kenties helpoimmin lähestyttävä paikka tutustua paikallisiin viineihin. Se on portugalilaisten viinintuottajien markkinointitarkoituksessa kehittelemä tasting room, jonne turisteilla on vapaa pääsy. Sijainti ei voisi olla enää keskeisempi, Lissabonin keskusaukion laidalla (Praca do Comércio). Maistelu on maksutonta, ihan aikuisten oikeasti. Maisteluhuoneen seinällä on kartta Portugalin viinialueista, jonka avulla voi vähän orientoitua siihen, mitä haluaa kokeilla. Maisteltavaksi tarjotaan yleensä 3-4 erilaista viiniä, joten ihan loppupäiväksi sinne ei voi parkkeerata.

winebar do castelo

Winebar do Castelo sijaitsee Alfaman sokkeloisilla kujilla lähellä linnoitusta. Sen viinivalikoima tuntuu loputtomalta. Parasta paikassa on kuitenkin ystävällinen, omistautuva ja asiantunteva palvelu. Kävelin sisään yksinäni ja ryhdyin tutkailemaan viinilistaa. Painetussa listassa ei suinkaan ole kaikki tarjolla oleva. Sanoin tarjoilijalle, että minua kiinnostaa maistaa Dãon alueen punaviinejä, joita kuvaillaan hyvin erityylisiksi kuin minulle tutummat Douron ja Alentejon punaviinit. Erään viinikaupan omistaja vertasi Dãon punaviinejä Burgundyn vastaaviin. Minun ei tarvinnut tilata sokkona kokonaista lasillista, vaan eteeni kannettiin kolme vaihtoehtoa, joita sain rauhassa haistella ja maistella. Kaikki kolme olivat selvästi voimakashappoisempia kuin aiemmin maistamani portugalilaiset punaviinit. Erinomaisia, mutta selkeästi ruokaviinejä. Pyysin saada kokeilla jotakin ikääntyneempää punaviiniä, sillä kaupasta ei yleensä saa ostettua viittä vuotta vanhempia portugalilaisia viinejä. Olin utelias sen suhteen, miten ne kestävät aikaa. Sain maistettavakseni tilkan alenejolaista punaviiniä vuodelta 2003. Viini oli mielestäni jo kauan sitten parhaat päivänsä nähnyt, väriltäänkin rusehtava ja tuoksu epämiellyttävä. Vielä yksi yritys ja tällä kertaa tärppäsi: Quinta do Mouro 2006 oli upea, kypsä viini. Sitä tilasin kokonaisen lasillisen. Yksittäinen lasillinen oli melko hintava, mutta sain sen vastineeksi käsittämättömän hyvää palvelua. Viisi tähteä ja peukku tälle paikalle!

terassiskumppa delideluxissa

Delidelux on kiva vaihtoehto silloin, jos haluaa nauttia lasillisen terassilla jokimaisemaa ihaillen. Tämä rantabaari on herkkukauppa, joilla on laaja viinivalikoima mukaan myytäväksi. Laseittain tarjoiltavia viinejä ei ole montaa, mutta vaihtoehdot ovat hyviä ja paikka itsessään viihtyisä. Täällä kävimme pariinkiin otteeseen nauttimassa lasilliset Bairradan skumppaa. Baga- ja Chardonnay-rypäleistä valmistettu Quinta do Valdoeiro on syvän kullankeltainen, voimakasarominen ja paahteinen kuohuviini. Aurinkoinen terassi kuuluu sen kanssa yhteen.