Ei kuulkaa maailmasta heti lopu syyt avata viinipulloa. Eilen vietettiin Malbecin maailmanpäivää ja päätin juhlia sitä asiaankuuluvasti, vaikka vähän myöhäisherännyt olinkin. Juhlapäivää vietetään sen kunniaksi, että 17.4.1853 Argentiinan presidentti teki lainsäädännöllisen aloitteen, jonka tavoitteena oli uudistaa maan viinituotanto. Uusien viinilajikekokeiluiden joukossa oli myös Ranskasta tuotu Malbec. Rypäle on sittemmin jäänyt marginaaliseksi kotimaassaan Ranskassa ja Argentiina on osoittautunut sille paljon otollisemmaksi kasvupaikaksi. Nykyään Malbec on Argentiinan lippulaivalajike.
Koska intouduin hankkimaan pullollisen Malbecia varsin ex tempore, oli tyydyttävä siihen mitä löytyy. Lähimmän viinikauppani valikoimaan kuului vain kaksi argentiinalaista Malbc-viiniä. Vertailun vuoksi Alkon valikoimasta löytyy 76 nimikettä kun hakee rypäleistä ‘Malbec’. Jacques’-viiniketjun valikoima on toki paljon pienempi kuin Alkon, mutta tulos vahvistaa silti sen mutu-tuntuman, joka on syntynyt viinihyllyjä tutkiessa: uuden maailman viinit eivät juuri kiinnosta saksalaisia. Päädyin nyt ostamaan luomuviinin Mendozasta, Dieter Meierin Ojo de Agua, vuosikertaa 2015.
Tuoksu on luumuinen ja mausteinen. Maku on tanakka, pyöreä ja pehmeä, mutta marjaisuus jää pahasti kakkoseksi vaniljaisuuden alle. Mieheni on hyvä koekaniini viinimaisteluissa, kun hän ei erityisemmin tunne viinejä, vaan siemailee vain niitä tyytyväisenä siivelläni. Nyt hänen ensimmäinen reaktionsa oli: “maistuu kummalliselta, onko tämä pilalla? Jotenkin ihmeen makeaa.” Tämä viini on kyllä kuivaa, mutta makeuden tuntu tulee rypäleen ominaisaromeista (kypsät marjat, kahvi, kaakao, suklaa) tammesta (vanilja on nimenomaan tammikypsytyksen merkki) ja siitä, että viinissä ei ole ärhäkästä tanniinisuutta tai hapokkuutta vastapainoksi samassa määrin kuin ranskalaisissa punkuissa, joita yleensä juomme. Ihan kelpo viini itsessään, sen edustama tyyli ei vain ole aivan minun suuni mukainen. Mutta hei, pitkästä aikaa löytyi punkku, joka sopii suklaan kylkeen, siitä pisteet. Jään silti vielä odottelemaan, että vastaan tulee Malbec, joka veisi minulta jalat alta.