Viiniaiheisia leffoja

Mitä viininörtti tekee iltaisin? Juo tietenkin viiniä ja lukee viinikirjallisuutta sekä katsoo viinin ympärillä pyöriviä elokuvia. No, oikeasti taloudessamme on tuijotettu viime aikoina enemmän Breaking Badia, Better Call Saulia ja Fargoa, mutta miehen ollessa työmatkalla olen usein vaihtanut viinilinjalle.

Ensimmäinen näkemäni viiniä käsittelevä leffa, joka myös aloitti koko genren suosion ja samalla äkillisen maailmanlaajuisen Pinot noir -buumin, oli Sideways (2004). Se on Kalifornian viinialueille sijoittuva road movie, joka kertoo kahden keski-ikäisen ystävyksen pidennetystä polttariretkestä. Miles haluaa kirjailijaksi, suhtautuu viineihin intohimoisesti, vihaa Merlota ja rakastaa Pinot noiria. Jack on henkisesti keskenkasvuinen hurmuri, joka ei pääse eroon naistenmiehen roolistaan edes häiden kynnyksellä. Tästä indie-elokuvasta kasvoi suuri hitti. Se on sekä hauska että liikuttava. Olen nähnyt Sidewaysin ainakin kolmesti ja voisin hyvin katsoa sen vielä uudestaan.

Bottle Shock (2008) on Sidewaysin ohella ainoa vastaan tullut viineihin keskittynyt fiktioelokuva. Se kuvaa viinintekijöitä 70-luvun Kaliforniassa, joka tuolloin oli aivan mitättömyys maailman viinikartalla. Kertomus huipentuu kuuluisaan Pariisin sokkotastingiin vuonna 1976, jossa kalifornialaiset viinit päihittivät ranskalaiset kilpakumppaninsa, kaikkien suureksi tyrmistykseksi. Tämäkin elokuva on sekoitus draamaa ja komediaa, mutta viini on vielä enemmän sen keskiössä kuin Sidewaysissa. Ei ehkä maailmankaikkeuden vaikuttavin elokuva, mutta hei, Alan Rickman on mukana!

Somm on Jason Wisen ohjaama dokumentti neljästä sommelierista, jotka valmistautuvat haastavaan Master Sommelier -kokeeseen. Himoitun tittelin saadakseen pitää läpäistä kolme osiota: teoriakoe, joka kattaa koko maailman viinit, palvelutesti sekä kuuden viinin sokkomaistelu, jossa pitää kyetä arvioimaan viinin rakenne, aromit, rypälelajike, valmistusmaa, -alue ja vuosikerta. Neljä kokelasta hajoilevat vuorotellen paineiden alla. Dokumentti osoittautui sen verran hitiksi, että sille tehtailtiin jo jatko-osa. Somm: Into the Bottle (2015) on aivan erilainen dokumentti kuin edeltäjänsä. Se on puolitoistatuntinen infopläjäys viineistä, joita esittelevät sommelierit ja viinintekijät.

A Year in Burgundy (2013) on David Kennardin dokumentti, jossa seurataan seitsemän burgundilaisen viinintekijäperheen vuotta keväästä talveen ja viinien matkaa viljelmiltä pulloon ja pöytään. Ihastuttavan intohimoiset ranskalaiset nuuhkivat maata käsissään. Suosikkini oli erään erityisen modernin viinitilan omistaja, joka julisti, että ei tämä viinintekeminen mitään taidetta ole. Pitää vain seurata tiukasti rutiineja ja mittarin lukemia, siitä kaikki on kiinni. Vähän myöhemmin hän pukeutuu kokovartalokumipukuun voidakseen murskata rypäleitä omin jaloin, sillä siten niihin saa “paremman tuntuman”. Ja lopuksi hän kertoo, miten viimeisten parin-kolmen vuoden aikana hän on löytänyt uudenlaisen otteen viineistään. Aivan yhtä romantikko kuin muutkin. Tämä dokumentti oli kerrassaan hurmaava. Vuotta myöhemmin ilmestyi A Year in Champagne, jonka rakenne on samanlainen, mutta jonka tunnelmasta en pitänyt yhtä paljon. Pian ensi-iltaan tulee kolmaskin osa, A Year in Port.

Bonuksena vielä uusi tv-sarja, joka on saanut innoituksensa Somm-elokuvasta. Loppusyksystä alkanut Uncorked esittelee kuuden sommelierin matkaa kohti Master Sommelier -koetta. Kuuden 44-minuuttisen jakson aikana päähenkilöihin tutustuu paremmin kuin lyhyessä elokuvassa. Uncorked on tositeeveetä, jossa painonpudottajien, saariseikkailijoiden tai vaimonetsijöiden sijaan seurataan tenttiin valmistautuvia opiskelijoita, lisäksi välissä on tietoiskuja viineistä. Boooring, sanoisi joku, mutta minä kahlasin kaikki jaksot läpi vaikka en yleensä mikään tositeeveefani olekaan.